Taru Reinikainen Työelämän ja koulutuksen asiantuntija

Työehtosopimusten säännöt luodaan niitä varten, jotka eivät osaa käyttäytyä

Keskuskauppakamari on taas lähtenyt hyökkäykseen suomalaisia työehtoja ja työehtosopimuksia vastaan. Keskuskauppakamarin mielestä työehtosopimukset ovat liian jäykkiä ja joustamattomia. Väite perustuu joko tietämättömyyteen tai tarkoitushakuiseen vääristelyyn. Työehtosopimuksissa on runsaasti joustovaraa, esimerkiksi kemianalan toimihenkilösopimuksessa on lähes 80 kohtaa, joista voi paikallisesti sopia toisin. Työehtosopimusten määräykset eivät käsittele kaikkia työelämän asioita, vaan paljon jää vapaan sopimisen piiriin. Eniten asiasta tuntuvat pitävän meteliä ne, jotka eivät tunne työehtosopimusten sisältöä.

Työehtosopimukset säätelevät yleensä työehtojen minimitasoa, antaen työntekijälle vähimmäissuojan. Tiettyjä minimejä on oltava ja niille on erilaisia perusteita. Työehtosopimusten määräyksillä on useimmiten tarkennettu lainsäädännöstä tulevia määräyksiä ja mahdollistettu ala- ja yrityskohtainen soveltaminen, esimerkiksi työaikamääräyksissä.

Työehtosopimukset ovat vuosikymmenten aikana syntyneitä sopimuksia, joihin sekä palkansaajat että työnantajat ovat tuoneet niitä asioita, joista ei ole saatu työpaikoilla sovittua tai ne ovat koettu muuten ongelmallisiksi. Jos ongelma on poistunut, niin määräyskin on poistettu. Tätä tapahtuu jatkuvasti. Valitettavasti suurin osa takavuosien ongelmista on edelleen olemassa. Kaikki eivät kykene sopimaan, vaan tarvitsevat sääntöjä. Säännöt luodaan niitä varten, jotka eivät osaa käyttäytyä. 

Palkkausmääräykset taas ovat osa prosessia, jonka tarkoitus on jakaa oikeudenmukaisesti yrityksissä syntynyt tuotto. Palkankorotukset ja minimipalkka määräykset ovat yhdessä sovittuja asioita. Ei niitäkään ammattiyhdistysliike yksinään määrää. Alan yhteiset minipalkkamääräykset estävät yritysten välistä palkkakilpailua ja hyödyttävät siten myös yrityksiä.

Toisiko työehtojen heikentäminen lisää työtä? En ymmärrä logiikkaa uusien työpaikkojen syntymisestä, jos sama työntekijämäärä tekisi pidempää työaikaa samalla palkalla. Ennemminkin syntyisi paine vähentää väkeä. Palkka-ale mahdollisesti helpottaisi palkkauskynnystä töissä, jotka eivät edellytä osaamista ja ammattitaitoa. Mielestäni kokoaikaisella työllä pitää kuitenkin tulla toimeen. Jos työntekijä joutuu täydentämään kokoaikatyön palkkaa sosiaalituilla, niin ollaan keksitty uusi muoto vanhasta iskulauseesta ”verot valtion maksettaviksi”. On myös huomattava, että työehtosopimusten minimipalkat ovat tavallisilla palkansaajilla alhaisia.

Suomen Yrittäjät selvittivät viime keväänä pk-yritysten näkemyksiä työllistämisen esteistä. Selvitys antoi vastauksen kysymykseen, voisiko palkan alentaminen lisätä työtä. Ylivoimaisesti suurin koettu este oli se, ettei yrityksillä ollut tarvetta työllistää. Seuraavana listalla olivat työvoiman saatavuus, kysynnän epävakaus ja palkan sivukulut. Vasta viidentenä tekijänä oli palkkataso. Kannattaisiko hoitaa ensin nuo tärkeämmät esteet pois päiväjärjestyksestä?

 

www.tarureinikainen.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän IrisSchiewek kuva
Iris Schiewek

Erittäin hyvä kirjoitus, ja olen täysin samaa mieltä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset