Tulevaisuus on kaupungeissa
Valtakunnan päätöksenteolla vaikutetaan meidän jokaisen helsinkiläisen arkeen. Hallitusohjelmassa tulee huomioida Helsingin erityiskysymykset esimerkiksi liikenteeseen ja asumiseen liittyen.
Helsingin ja Uudenmaan alueella asuu 30 prosenttia suomalaisista ja alueelta valitaan 57 kansanedustajaa. Maakunnan miehiltä ja naisilta on aina odotettu, että kansanedustaja ajavat oman maakunnan asioita eduskunnassa. Helsinkiläisiltä kansanedustajilta sen sijaan edellytetään koko maan asioiden ajamista. Jos he nostavat esiin oman alueen erityistarpeita, se on itsekeskeistä paikallispolitikointia ja vastoin koko maan etua.
Helsinki on suurin kaikessa, sekä hyvässä että pahassa. Vuonna 2040 yksi kolmasosa suomalaisista asuu Helsingissä. Vuosaari yksinään voisi olla Suomen 30 suurimman kaupungin listalla. Kaupungistuminen on asia, jota emme voi välttää. Se vaikuttaa kaikkeen arjessamme. Kaupungit ovat edelläkävijöitä. Muun muuassa ilmasto- ja ympäristökysymyksissä kaupungit ovat etunenässä luomassa ratkaisuja, joilla on vaikutuksia jopa globaalissa mittakaavassa.
Työ ja riittävä toimeentulo ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus työllistyä työsuhteeseen, josta saatavalla palkalla tulee toimeen, myös Helsingissä.
Asuntomarkkinoiden kärjistynyt polarisaatio näkyy valintamahdollisuuksien kapenemisena. Kasvukeskuksissa asumiskustannukset karkaavat ja pahin ongelma on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. Palkkatuloilla on pystyttävä asumaan, myös Helsingissä. Väestöltään vähenevillä alueilla vuokrataloja seisoo tyhjillään eikä omistusasuntoja saa kaupaksi, ja jos saakin, asunnosta saatava hinta ei riitä pienimpäänkään asuntoon kasvualueilla. Samaan aikaan yhä enenevässä määrin työpaikat keskittyvät Etelä-Suomeen. Asuntomarkkinoiden tilanne vaikuttaa suoraan työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmaan: se pahentaa työttömyyttä siellä missä työpaikkoja katoaa ja lisää työvoimapulaa kasvualueilla. Asuntomarkkinoiden toimimattomuus jarruttaa talouskasvua.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrän lisääminen kasvavilla alueilla ratkaisee pienituloisten ihmisten mahdollisuudet asua ja tehdä työtä. Kunnat ratkaisevat tonttitarjonnalla ja kaavoituksella sen, kuinka paljon asuntoja voidaan rakentaa sekä myös sen, millaisin ehdoin tontteja luovutetaan. Valtion rooli on varmistaa kohtuuhintaisen asuntorakentamiseen rahoitus.
Toimiva joukkoliikenne on välttämätön edellytys sille, että ihmiset voivat asua ja työskennellä Helsingissä. Myös poikittaisliikenne on saatava toimivaksi ja tähän Raidejokeri on hyvä ratkaisu. Keskustan autottomat asuinalueet ovat osoittautuneet käytännössä toimimattomiksi ja seurauksena on ollut entistä pahemmat ruuhkat esimerkiksi Jätkäsaaressa. Jo kaavoituksessa ja maankäyttösuunnitelmia tehtäessä on huomioitava liikenneyhteydet. Seudullinen yhteistyö koko metropolialueella on tärkeää. Ilman valtion rahoitusta ei merkittäviä liikennehankkeita pystytä toteuttamaan.
Tämän päivän Hesarin ennusteiden väestökehityksestä pitää herättää päättäjät, myös tulevat kansanedustajat. Seuraava Eduskunta voi vielä vaikuttaa maamme kehitykseen. Haluammeko pitää koko maan asuttuna, vai pakata kaikki muutamaan kaupunkiin. Pj Rinne vähän viitoitti eilen vaalikeskustelussa tulevan (?) pääministerin kantaa seuraavan hallituksen aluepolitiikkaan.
Muuten joukkoliikenne täällä pk-seudulla ainakaan d-vyöhykkeellä ei ole kovin järkevää käyttää: kahden ihmisen matka Hsl:n välineillä esim Helsinkiin on kalliimpaa kuin omalla autolla parkkimaksuineen ja vielä paljon hitaampaa ja vähemmän miellyttävää.
Mielipidekirjoitus Hesarissa tänään valaisee lisää.
Ilmoita asiaton viesti
Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat nousevat, koska panttien arvo siellä nousee, ja lainaa voidaan myöntää enemmän. Antamalla vuokratukea asuntojen hinnat nousevat vielä enemmän.
Laskusuhdanteessa panttien hinnat laskevat ja lainojen kysyntä laskee. Silloin myös rahamäärä laskee, joka laskee asuntojen hintaa.
Ilmoita asiaton viesti